MENDDO IVDNÁI
… rievssahin
Vehá menddo ivdnái máilbmin
Huuuuuuuuu uuuu uuuu
Huuu aaaa
Menddo ivdnái
Uuu uu u hu huuu
Aaa uu uu hu huuu
1. VERSE
Ivnnehisvuođas menddo ivdnájin
Dát miella ja giella galggai leat sivdnádus
Dat leige menddo olu oktanaga
Earálágan ii dohkke iige ovttalágan
In máhte gal govvidit sániin jallodaga
Muhto sánit leat jallodat mun dajan
Eandalit jus lea láhppán oktavuođa dasa mas muitalat
Báhpárat, soahpamušat, duođaštusat oamastusas
Eai deaivva buohta, eai dat ole duohtavuođa lusa
Buot lea nu botnjasan ahte lunddolamos lea boastumus
Ráhkisvuohta ja mánát lea vearrámus, ii leat sadji, ii leat astu
Ja jaskatvuohtage falleha nu fastit
Dassái go boaimmáš fas falleha rievssaha
Bora dahje borrot, datbat mu vuovssaha
Jus dat lea nu, juovssahan oaidnit iežan
Lean boaimmáš, rievssat
Ja guovssat ja guovssahasat
... Guovssahasat
CHORUS
Menddo ivdnái
2. VERSE
Giella lea giella, sánit leat sánit
Muddejuvvon dieđuin bálgát leat seakkit
Miella lea dievva go máilmmis leat bánit
Suola vuolušta min doaŋgges minstariid jeakkis
Oahpaha eallit diehtemeahttunvuođas
Sivalašvuođas, baluid ja fuolaid guoras
Muhto diet lea beare skoađas, dien vuoras
Máŋggamohkkáivuođa burgá go bissu njuorasin
Skálen ja skálen dassái go mun gávnnan jierpmi
Jierpmihisvuođa sorpmis
Málen ja málen dassái go vuostegeažit suddet oktii
Vai oainnán ollisvuođa fierpmi
Dassái ahte gávnnas ja čierus šaddet oktii
Vai máhcahan oktavuođa dasa mas muitalan
Vai dohkkehan dássedeattu namas iežan čuovgga ja seavdnjadasa
Ja seammás earáid, de dihttosta fearániin siellu ja eallima giella
Gorut ja miella ja máilbmi min šiellan
********** English translation *************
TOO COLORFUL
… for a willow ptarmigan
A bit too colorful for a world
Huuuuuuuuuuuuu uuuuuuu uuuuu
Huuuu aaaa
Too colorful
Uuu uu u hu huuu
Aaa uu uu hu huuu
VERSE 1
From colourlessness to too colourful
This mind and language were supposed to be blessings
Instead it was too much at once
Different doesn’t fit and neither does compatible
I don’t know how to describe madness with words
But words are madness i tell you
Especially if you have lost the connection to what you are talking about
Papers, agreements, certifications about property
Don’t quite match, they don’t grasp the reality
Everything is so twisted that the most natural is the wrongest
Love and children are the worst, there’s no space, no time
And even silence attacks so brutally
Until the rough-legged buzzard attacks the ptarmigan again
Eat or get eaten, is that the thing which makes me feel so sick
If it’s so, i spell myself to see my Self
I am the rough-legged buzzard, the ptarmigan, the Siberian Jay and the Northern Lights
CHORUS
Too colourful
VERSE 2
Language is a trap, words are words
With regulated information the paths are narrow
Mind is full when the world has teeth
The thief oppresses us in a swamp of stiff formulas
We are taught to live in ignorance
In guilt, next to fears and worries
But it’s just a curtain, this devilish
Complexity can be dissolved if you stay warm-hearted
I scale and scale until I find sense
In this myriad of senselessness
I paint and paint until the opposites merge
So that I see the net of wholeness
Until the laughter and tears grow together
So that I reconnect with the story I’m telling
So that I accept my own light and darkness in the name of balance
And at the same time others’, then the experiences start to manifest the soul and the language of life
The body, the mind and the world as gifts of birth
********** Suomeksi *************
LIIAN VÄRIKÄS
… riekoksi
Hieman liian värikäs maailmaksi
Huuuuuuuuuuuuu uuuuuuu uuuuu
Huuuu aaaa
Liian värikäs
Uuu uu u hu huuu
Aaa uu uu hu huuu
Verse 1
Värittömyydestä liian värikkääksi
Tämä mieli ja kieli pitivät olla siunauksia
Se olikin liikaa kerralla
Erilainen ei kelpaa eikä yhteneväinen
En osaa kyllä kuvailla sanoilla hulluutta
Mutta sanat ovat hulluutta minä sanon
Varsinkin jos on hukannut yhteyden siihen mistä kerrot
Paperit, sopimukset, todistukset omistuksesta
Eivät osu kohdalleen, eivät ne yllä todellisuuden luokse
Kaikki on niin vääristynyttä, että luonnollisin on väärintä
Rakkaus ja lapset pahinta, ei ole tilaa, ei ole aikaa
Ja hiljaisuuskin hyökkää niin rumasti
Kunnes piekana taas hyökkää riekon kimppuun
Syö tai tule syödyksi, sekö minua oksettaa
Jos se on niin, taion näkemään itseni
Olen piekana, riekko, kuukkeli ja revontulet
CHORUS
Liian värikäs
VERSE 2
Kieli on kieli/ ansa, sanat ovat sanoja
Säädellyllä tiedolla polut ovat kapeita
Mieli on täynnä kun maailmalla on hampaat
Varas alistaa meitä kankeiden kaavojen suossa
Meidät opetetaan elämään tietämättömyydessä
Syyllisyydessä, pelkojen ja huolien vierellä
Mutta se on vain verhoa, tuon pirun
Monimutkaisuuden purkaa kun pysyy lempeänä
Skaalaan ja skaalaan kunnes löydän järjen
Järjettömyyden loukosta
Maalaan ja maalaan kunnes vastakohdat sulavat yhteen
Jotta näen kokonaisuuden verkon
Kunnes nauru ja itku kasvavat yhteen
Jotta palautan yhteyden siihen mistä kerron
Jotta hyväksyn tasapainon nimissä oman valoni ja pimeyteni
Ja samalla muiden, silloin ilmenee kokemuksissa sielu ja elämän kieli
Keho ja mieli ja maailma meidän syntymälahjanamme
